Yleisradion MOT-ohjelmassa 3.11.2025 käsiteltiin mansikanpoimijoiden asemaa suomalaisilla tiloilla. Ohjelman otsikko oli ”Mansikan pimeä puoli” ja siinä väitettiin, että ukrainalaisia kausityöntekijöitä riistetään ja orjuutetaan. Suomessa kuitenkin noudatetaan TES-sopimusta ja viranomaiset valvovat työoloja. Tämä artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanominen numerossa 10/2025.
PUUTARHA-SANOMAT
MOT-ohjelma mainostaa itseään tutkivan journalismin viikko-ohjelmaksi. Toimittajat Riku Roslund ja Justas Stasevskij kertoivat saaneensa ukrainalaisilta poimijoilta vihjeitä siitä, että heitä olisi kohdeltu kaltoin mansikkatiloilla.
Toimittajat olivat tilanneet AVI:lta mansikkatilojen tarkastusraportteja ja liikkuivat huomautuksia saaneilla mansikkatiloilla ympäri Suomea. Ohjelma mollasi koko mansikka-alaa, vaikka väärinkäytöksiä on pienellä osalla tiloista.
Ylitarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta kertoo, ettei hän ole ehtinyt katsoa ohjelmaa, mutta kommentoi yleisellä tasolla.
– Meidän tarkastustuloksista ei pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä koko kentän tilanteesta, sillä rajallisten resurssien puitteissa tarkastukset pyritään kohdentamaan riskiperusteisesti.
Merja Laakkonen toteaa, että yleisimmin puutteita on työaikakirjanpidossa, minkä puuttuessa ei voi varmistua palkkojen oikeellisuudesta.
Ohjelmassa pantiin suuri paino työvuorolistojen puuttumiselle. Laakkonen toteaa, että työvuorolista on usein nähtävissä työpaikan seinällä, mutta selvää on, että sadonkorjuutyössä voi tulla yllättäen tarve muuttaa sovittuja työvuoroja esimerkiksi säästä johtuen. Työehtosopimuksessa on määräykset siitä, miten työvuoroluettelon mukaisia työaikoja voi muuttaa tällaisissa tapauksissa.
”Saksittiin pois olennaiset kohdat”
Ohjelmassa haastateltiin Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondasia ja hän on pettynyt tavasta, jolla ohjelma oli tehty.
– Ei kerrottu, että nauhoitettiin ja saksittiin pois olennaiset kohdat. Ohjelman tekotapaa ei voi kutsua tutkivaksi journalismiksi, sillä siinä ei ollut tasapuolista käsittelyä, vaan sensaatiohakuisuutta.
Marjatiloilla noudatetaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, joka on yleissitova työehtosopimus. Palkkataso sekä työehdot määräytyvät sopimuksen mukaisesti riippumatta työntekijän kansalaisuudesta tai taustasta. Alan työehtosopimusneuvottelut käydään Maaseudun Työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välillä.
– Olemme tehneet paljon Teollisuusliiton kanssa yhteistyötä ja tukeneet eri kulttuureista tulleiden kausityöntekijöiden asemaa muun muassa käännättämällä työehtosopimukset viidelle kielelle, kertoo Nybondas. Sopimukset kieliversioineen ovat HERMES-puhelinsovelluksessa, joka helpottaa viestintää ja tuo työehdot helposti saataville sekä työnantajille että työntekijöille.
– Otamme jokaisen epäilyn epäkohdista tiloilla ja viljelmillä erittäin vakavasti. Jäsenillemme henkilöstön hyvinvointi ja oikeudenmukaiset työehdot ovat itsestään selvä osa yritystoiminnan arvopohjaa. MTA ei hyväksy minkäänlaisia väärinkäytöksiä tai työntekijöiden huonoa kohtelua.
Maaseutuelinkeinojen TES on joustava
Kristel Nybondaksen mukaan on tärkeää erottaa yksittäiset ongelmatapaukset koko ammattikunnasta. Mansikkaa viljellään noin tuhannella tilalla, jotka työllistävät vuosittain yhteensä noin 14 000 kausityöntekijää.
Nybondas toteaa, että ohjelmassa oli muutama virhe ja epätarkkuus liittyen kausityöntekijöiden palkkoihin ja työaikoihin.
– Maaseutuelinkeinojen TES huomioi sadonkorjuutyön erikoispiirteet joustavin työaikajärjestelyin, jolloin lyhytaikaisesti voidaan työntekijän suostumuksella tehdä normaalia pidempiä työpäiviä ja työviikkoja.
– Ohjelmassa esitettiin virheellisesti, että työehtosopimuksen maksimityöaika olisi 48 tuntia viikossa. Työehtosopimuksen enimmäistyöaikasäännös kuitenkin perustuu laskentakaavaan, jossa 48 viikkotuntia kerrataan kuuden kuukauden työviikkomäärällä. On siis työehtosopimuksen mukaista tilapäisesti ylittää 48 viikkotunnin raja.
Nybondas sanoo, että fyysisesti raskas poimintatyövaihe huomioidaan palkkauksessa mahdollistamalla urakkapalkka, joka lähtökohtaisesti tarkoittaa 20 prosenttia korkeampaa palkkaa.
– Poimija voi omalla panoksellaan vaikuttaa ansaintaan, mutta työntekijöille maksetaan joka tapauksessa takuupalkka, jos työnantajasta riippumattomista syistä hän ei pääse korkeammalle urakkatasolle.
Nybondas toteaa, että Mansikan pimeä puoli -ohjelmassa esille tuotujen tapausten kohdalla on kyse sana sanaa vastaan -tilanteesta.
– MTA ei halua eikä voi toimia tuomarina mainituissa tapauksissa ja toivoo, ettei Ylekään niin tekisi. MTA haluaa, että toimivaltaiset viranomaiset selvittäisivät tapaukset mahdollisimman nopeasti.
Nybondas kertoo, että viljelijät ovat avanneet toimintansa tarkastuksille ja tehneet yhteistyötä viranomaisten kanssa liiton suositusten mukaisesti.
– Median tekemät ennalta ilmoittamattomat ja tunkeilevat vierailut marjatiloilla ja työntekijöiden asuntojen pihoissa ovat synnyttäneet tarpeetonta vastakkainasettelua viljelijöiden ja median välille. Tämä voidaan korjata molemminpuolisella kunnioituksella ja vuoropuhelulla.
Stoppi välitysmaksuille
Kristel Nybondas vaatii stoppia välitysmaksulle, sillä se on rakenteellinen ongelma. Hän suosittaakin, että viljelijät rekrytoivat työvoiman suoraan.
– Vuonna 2022 perustettiin turvallisen rekrytoinnin työryhmä yhteistyössä HEUNI:n ja tuottajajärjestöjen kanssa. MTA johtaa ryhmää, joka on myös laatinut turvallisen rekrytoinnin tarkastuslistan.
Poimijoiden tuominen Suomeen on sallittua, jos kulut rekrytoinnista maksaa työnantaja. Näitä kuluja on kuitenkin peritty myös poimijoilta. Ohjelman mukaan kyse on niin sanotusta kynnysrahasta, joka on Suomessa laiton.
Ohjelmassa haastateltiin työvoimaa välittävää Aleksander Ganchevia, joka oli Suomessa saanut sakkotuomion palkkion ottamisesta poimijoilta. Ganchev kiisti tuomion perusteet toteamalla, ettei hän ole ottanut poimijoilta rahaa työpaikkojen järjestämisestä Suomeen, vaan ainoastaan työntekijöiden konsultoinnista.
Alla oleva video on HML:n Youtubeen lataama opetusvideo, se saattaa sisältää Youtuben mainoksia. Yllä oleva artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 10/2025. Lue Puutarha-Sanomien pääkirjoistus ”Ylen pimeä puoli”.